Historia

Tälle sivulle päivitetään piakkoin kattavasti Lempäälän Kisan kunniakas historia ja upea tarina, joka on alkanut vuonna 1904 ja jatkuu ylväänä ja ylpeänä yhä tänäkin päivänä, 114 vuoden jälkeenkin!

1904-1910

Lempäälän Nuoriseura perustettiin 1895, ja sitä voi pitää Lempäälän Kisan esi-isänä. Nuorisoseuran toimintaan kuului muun muassa kesäjuhlien järjestäminen, ja juhlissa oli myös urheilua. 1903 valmistui Nuorisoseuralle oma toimitalo Lempäälän kirkonkylän lähistölle, mikä mahdollisti säännöllisen voimisteluharrastamisen aloittamisen.

Vuonna 1904 alkuvuodesta joukko nuoria miehiä piti Nuorisoseuran talolla kokousta. Päädyttiin perustamaan Nuorisseuran alainen voimistelu -ja urheiluseura, joka sittemmin opittiin tuntemaan Kisana. Perustajajäsenistä etenkin vasta 17-vuotias Eino Örling (sittemmin Havas) ja iäkkäämpi Max Ticklen ovat jääneet seuran historiaan: ensimmäinen puheenjohtaja oli Ticklen, ja toinen Örling.

Pian seuran perustamisen jälkeen Ticklen muutti pois Lempäälästä, ja nimensä suomalaistanut Havas jäi veturiksi. Hiihto, yleisurheilu ja voimistelu olivat alkuajan harrastetuimmat lajit. Nuorisoseuran talon lukutupaan tilattiin kaikille yhteisesti luettavaksi Suomen Urheilulehti. Suomen Valtakunnan Urheiluliittoon (SVUL) Nuorisoseuran urheilu- ja voimisteluosasto liittyi todennököisesti pian perustamisen jälkeen.

Havas muutti 1908 Helsinkiin, jossa alkoivat voimistelunopettajan opinnot. Nuori seura kaipasikin tarmokasta puuhamiestöön, joka aina kesäisin tuli takaisin ja mukaan toimintaan. Urheiluseuratoiminta pääsikin hieman lopahtamaan.

1911-1920

Havas valmistui opettajaksi ja sai viran Kotkasta 1911. Sen myötä hänen panoksensa lempääläiseen urheiluelämään väheni. Vuodesta 1912-1917 toiminta oli hyvin vähäistä, eikä muutamaan vuoteen valittu edes puheenjohtajaa. Seuran sihteerinä toimi 1912-1914 Hilda Virtanen, ja 1917 puheenjohtajaksi valittiin Hugo Hinkkuri. Jäseniä 1910-luvun alussa seurassa oli noin 45.

1917 Väinö Havas (Eino Havaksen velipuoli) kutsui ihmiset kokoon, jotta Nuorisseuran urheiluosasto herätettäisiin uudestaan henkiin. Kokouksia pidettiinkin useampia, ja 12.12.1917 hyväksyttiin viralliseksi nimeksi Lempäälän Nuorisoseuran voimistelu- ja urheiluseura Kisa. Kisa-nimen isä on Väinö Havas. Samalla hyväksyttiin uudet säännöt. Puheenjohtajaksi valittiin Hugo Hinkkuri ja sihteeriksi Hjalmar Lehtonen.

Ensimmäinen maailmansota aiheutti omat hankaluutensa myös Lempäälässä. Nuorisoseuran talolle majoitettiin venäläinen rykmentti, ja sotilaat murtautuivat talossa olleeseen kassakaappiin ja tuhosivat Nuorisoseuran ja sen voimistelu- ja urheiluosaston arkistot. Tästä syystä seuran alkuvaiheet ovat jääneet melko hatariksi.

Sisällissota 1918 katkaisi jälleen toiminnan. Helmikuussa 1919 kutsuttiin koolle ihmisiä herättämään toista vuotta keskeytyksissä ollut toiminta, mutta kokoukseen saapui vain viisi ihmistä, eikä se ollut päätösvaltainen. Uusi kokous oli määrä pitää viikon kuluttua, mutta se venyikin kahdeksi vuodeksi. Seuraavan kerran Kisa jatkoi virallista toimintaansa helmikuussa 1921.

1921-1930

Sisällissodasta toipuminen vei aikaa ja vuonna 1921 uudelleenelvytettiin Nuorisoseuran urheiluseura Kisan toiminta. Yhdistykset, jotka oli perustettu ennen Suomen itsenäistymistä, piti uudistaa. Kisakin uudisti sääntönsä ja herätti taas toimintansa eloon. Vuotta -21 onkin pidetty tietyllä tapaa Kisan perustamisvuotena, mutta todellisuudessa silloin vain käynnistettiin toiminta uudestaan.

20-luvun alun puheenjohtajina toimivat Niilo Niinimäki ja Martti Virtanen (Palomäki). Niinimäki veti myös voimisteluharjoituksia kahdesti viikossa. Kestävyysjuoksu oli suosittua muun muassa Paavo Nurmen innoittamana. Vuonna 1925 Kisa, Nuorisoseura ja Lempäälän Suojeluskunta ostivat maa-alueen nykyisen Keskuskentän paikalta, johon alettiin rakentaa uutta uljasta urheilukenttää. Kentälle saatiin heitot- ja hyppypaikka, pääsuoralle kaksi sadan metrin rataa ja kenttää kiersi 300 metrin mittainen, metrin levyinen rata. Myös pesäpalloa kentällä pystyi pelaamaan. Maanrakennustyöt olivat suuri voimainponnistus urheiluväeltä.

Myös Ryynikässä sijainnut Soravuoren hyppyrimäki oli merkittävä urheilupaikka, josta pystyi hyppäämään jopa 20 metrin mittaisia hyppyjä.

Vuosi 1925 oli taas toiminnan osittaisen hiipumisen aikaa. Samaan aikaan Suojeluskunta ja sen toiminta aktivoitui, ja aktiiviset kisalaiset olivat myös paljolti aktiivisesti mukana suojeluskuntatoiminnassa. Huhtikuisessa kokouksessa Kisan seuraväki päätti keskeyttää toiminnan toistaiseksi. Hiljalleen seura kuitenkin hiipi läpi 20-luvun lopun kohti 30-luvun nousuvuosia.

1931-1940

Pulakausi alkoi 1933 hellittämään, ja Kisan toiminta herätettiin henkiin suurella innolla. Maaliskuussa pidetyssä kokouksessa eivät istumapiakt riittäneet innokkaalle seuraväelle. Seura päätettiin palauttaa SVUL:n jäseneksi, puheenjohtajaksi valittiin Matti Virtanen. 30-luvun alussa Kisan urheilijat menestyivät hienosti alueellisissa kisoissa ja naapurikuntien seurojen kanssa pidettiin useita kiivashenkisiä seuraotteluita. Muutamat kisalaiset nousivat aina piiritason kärkeen asti.

Kestävyysjuoksu ja hiihto pitivät pintansa suosikkilajeina, myös hyppyrimäki oli suosittu urheiluareena. Myös suunnistajia ja pesäpalloilijoita löytyi uudempina lajiena. 20-luvulla rakennettu Keskuskenttä oli tarkoitus kunnostaa, mutta 20 000 markan rahoitusta ei saatu kasaan, ja uudistustyö jäi 1940-50-lukujen taitteeseen. Vuosikymmenen lopulla puheenjohtajaksi valittiin Johan Toivonen.

Kisa oli yhä Nuorisoseuran alainen, ja se ei tyydyttänyt kaikkia. 1938 perustettiin uusi urheiluseura Lempäälän Lempo. Vähän aikaa seurat kilpailivat keskenään, mutta Kisan toiminta loppui vähitellen. Osa kisalaisurheilijoista joko lopetti, siirtyi Lempoon tai Tampereelle. Lempon taru ei kuitenkaan ollut kovin pitkäaikainen, vaan toiminta loppui jo vuonna 1941. 1939 tilanne Euroopassa muuttui dramaattisesti toisen maailmansodan syttymisen vuoksi, ja Kisan seuraava tuleminen jäi odottamaan suursodan loppua.

1941-1950

1951-1960

1961-1970

1971-1980

1981-1990

1991-2000

2001-2004

2004-2018



   
Lisää uutisia
Lempäälän Kisa ry
«  Elokuu   »
Kategoriat