Historia

Tälle sivulle on päivitetty kattavasti Lempäälän Kisan kunniakas historia ja upea tarina, joka on alkanut vuonna 1904 ja jatkuu ylväänä yhä tänäkin päivänä, 115 vuoden jälkeenkin! Historiakatsaus perustuu Lempäälän Kisan 100-vuotishistoriikkiin vuoteen 2004 asti ja sen jälkeen seuraväen muisteluihin.

1904-1910

Lempäälän Nuoriseura perustettiin 1895, ja sitä voi pitää Lempäälän Kisan esi-isänä. Nuorisoseuran toimintaan kuului muun muassa kesäjuhlien järjestäminen, ja juhlissa oli myös urheilua. 1903 valmistui Nuorisoseuralle oma toimitalo Lempäälän kirkonkylän lähistölle, mikä mahdollisti säännöllisen voimisteluharrastamisen aloittamisen.

Vuonna 1904 alkuvuodesta joukko nuoria miehiä piti Nuorisoseuran talolla kokousta. Päädyttiin perustamaan Nuorisseuran alainen voimistelu -ja urheiluseura, joka sittemmin opittiin tuntemaan Kisana. Perustajajäsenistä etenkin vasta 17-vuotias Eino Örling (sittemmin Havas) ja iäkkäämpi Max Ticklen ovat jääneet seuran historiaan: ensimmäinen puheenjohtaja oli Ticklen, ja toinen Örling.

Pian seuran perustamisen jälkeen Ticklen muutti pois Lempäälästä, ja nimensä suomalaistanut Havas jäi veturiksi. Hiihto, yleisurheilu ja voimistelu olivat alkuajan harrastetuimmat lajit. Nuorisoseuran talon lukutupaan tilattiin kaikille yhteisesti luettavaksi Suomen Urheilulehti. Suomen Valtakunnan Urheiluliittoon (SVUL) Nuorisoseuran urheilu- ja voimisteluosasto liittyi todennäköisesti pian perustamisen jälkeen.

Havas muutti 1908 Helsinkiin, jossa alkoivat voimistelunopettajan opinnot. Nuori seura kaipasikin tarmokasta puuhamiestään, joka aina kesäisin tuli takaisin ja mukaan toimintaan. Urheiluseuratoiminta pääsikin hieman lopahtamaan Havaksen poissaollessa.

1911-1920

Havas valmistui opettajaksi ja sai viran Kotkasta 1911. Sen myötä hänen panoksensa lempääläiseen urheiluelämään väheni. Vuodesta 1912-1917 toiminta oli hyvin vähäistä, eikä muutamaan vuoteen valittu edes puheenjohtajaa. Seuran sihteerinä toimi 1912-1914 Hilda Virtanen, ja 1917 puheenjohtajaksi valittiin Hugo Hinkkuri. Jäseniä 1910-luvun alussa seurassa oli noin 45.

1917 Väinö Havas (Eino Havaksen velipuoli) kutsui ihmiset kokoon, jotta Nuorisseuran urheiluosasto herätettäisiin uudestaan henkiin. Kokouksia pidettiinkin useampia, ja 12.12.1917 hyväksyttiin viralliseksi nimeksi Lempäälän Nuorisoseuran voimistelu- ja urheiluseura Kisa. Kisa-nimen isä on Väinö Havas. Samalla hyväksyttiin uudet säännöt. Puheenjohtajaksi valittiin Hugo Hinkkuri ja sihteeriksi Hjalmar Lehtonen.

Ensimmäinen maailmansota aiheutti omat hankaluutensa myös Lempäälässä. Nuorisoseuran talolle majoitettiin venäläinen rykmentti, ja sotilaat murtautuivat talossa olleeseen kassakaappiin ja tuhosivat Nuorisoseuran ja sen voimistelu- ja urheiluosaston arkistot. Tästä syystä seuran alkuvaiheet ovat jääneet melko hatariksi.

Sisällissota vuonna 1918 katkaisi jälleen toiminnan. Helmikuussa 1919 kutsuttiin koolle ihmisiä herättämään toista vuotta keskeytyksissä ollut toiminta, mutta kokoukseen saapui vain viisi ihmistä, eikä se ollut päätösvaltainen. Uusi kokous oli määrä pitää viikon kuluttua, mutta se venyikin kahdeksi vuodeksi. Seuraavan kerran Kisa jatkoi virallista toimintaansa helmikuussa 1921.

1921-1930

Sisällissodasta toipuminen vei aikaa ja vuonna 1921 uudelleenelvytettiin Nuorisoseuran urheiluseura Kisan toiminta. Yhdistykset, jotka oli perustettu ennen Suomen itsenäistymistä, piti uudistaa. Kisakin uudisti sääntönsä ja herätti taas toimintansa eloon. Vuotta 1921 onkin pidetty tietyllä tapaa Kisan perustamisvuotena, mutta todellisuudessa silloin vain käynnistettiin toiminta uudestaan.

20-luvun alun puheenjohtajina toimivat Niilo Niinimäki ja Martti Virtanen (Palomäki). Niinimäki veti myös voimisteluharjoituksia kahdesti viikossa. Kestävyysjuoksu oli suosittua muun muassa Paavo Nurmen innoittamana. Vuonna 1925 Kisa, Nuorisoseura ja Lempäälän Suojeluskunta ostivat maa-alueen nykyisen Keskuskentän paikalta, johon alettiin rakentaa uutta uljasta urheilukenttää. Kentälle saatiin heitto- ja hyppypaikka, pääsuoralle kaksi sadan metrin rataa ja kenttää kiersi 300 metrin mittainen, metrin levyinen rata. Myös pesäpalloa kentällä pystyi pelaamaan. Maanrakennustyöt olivat suuri voimainponnistus urheiluväeltä. Myös Ryynikässä sijainnut Soravuoren hyppyrimäki oli merkittävä urheilupaikka, josta pystyi hyppäämään jopa 20 metrin mittaisia hyppyjä.

Vuosi 1925 oli taas toiminnan osittaisen hiipumisen aikaa. Samaan aikaan Suojeluskunta ja sen toiminta aktivoitui, ja aktiiviset kisalaiset olivat myös paljolti mukana suojeluskuntatoiminnassa. Huhtikuisessa kokouksessa Kisan seuraväki päätti keskeyttää toiminnan toistaiseksi. Hiljalleen seura kuitenkin hiipi läpi 20-luvun lopun kohti 30-luvun nousuvuosia.

1931-1940

Pulakausi alkoi 1933 hellittämään, ja Kisan toiminta herätettiin henkiin suurella innolla. Maaliskuussa pidetyssä kokouksessa eivät istumapaikat riittäneet innokkaalle seuraväelle. Seura päätettiin palauttaa SVUL:n jäseneksi, puheenjohtajaksi valittiin Matti Virtanen. 30-luvun alussa Kisan urheilijat menestyivät hienosti alueellisissa kisoissa ja naapurikuntien seurojen kanssa pidettiin useita kiivashenkisiä seuraotteluita. Muutamat kisalaiset nousivat aina piiritason kärkeen asti.

Kestävyysjuoksu ja hiihto pitivät pintansa suosikkilajeina, myös hyppyrimäki oli suosittu urheiluareena. Myös suunnistajia ja pesäpalloilijoita löytyi uudempina tulokkaina. 20-luvulla rakennettu Keskuskenttä oli tarkoitus kunnostaa, mutta 20 000 markan rahoitusta ei saatu kasaan, ja uudistustyö jäi 1940-50-lukujen taitteeseen. Vuosikymmenen lopulla puheenjohtajaksi valittiin Johan Toivonen.

Kisa oli yhä Nuorisoseuran alainen, ja se ei tyydyttänyt kaikkia. 1938 perustettiin uusi urheiluseura Lempäälän Lempo. Vähän aikaa seurat kilpailivat keskenään, mutta Kisan toiminta loppui vähitellen. Osa kisalaisurheilijoista joko lopetti, siirtyi Lempoon tai Tampereelle. Lempon taru ei kuitenkaan ollut kovin pitkäaikainen, vaan toiminta loppui jo vuonna 1941. 1939 tilanne Euroopassa muuttui dramaattisesti toisen maailmansodan syttymisen vuoksi, ja Kisan seuraava tuleminen jäi odottamaan suursodan loppua.

1941-1950

Vuosina 1938-1944 Kisalla ei ollut varsinaista toimintaa, koska Suomi oli toisen maailmansodan pyörteissä 1939-1945. Suomen ja Neuvostoliiton välisen rauhansopimuksen mukaan useita suomalaisia yhdistyksiä lopetettiin, ja yksi sellainen oli Suojeluskunta. Lempäälässä Suojeluskunnalta jäi perinnöksi osuus urheilukentästä sekä paljon urheilutoimintaa.

Joulukuussa 1944 kutsuttiin koolle Nuorisoseuran vuosikokous. ja samalla valittiin toimihenkilöt urheilupuolelle. Katsottiin tarpeelliseksi elvyttää noin kuusi vuotta sammuksissa olleen Kisan toiminta. Alkoi uusi aikakausi Kisan historiassa: päivästä 14.12.1944 jälkeen seuran toiminta ei ole loppunut missään vaiheessa.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi sodan jälkeen valittiin William Salonen. Puheenjohtajuus vaihtui nopealla tahdilla, sillä 40-luvulla nuijaa koputtivat vielä Urho Lietsamo, Manne Torvinen, Erkki Saari ja Olavi Kallio. Vuonna 1945 syntyi ajatus, että Kisa eroaisi muodollisesti emoyhdistys Nuorisoseurasta. Taloudellisesti itsenäisen toiminnan voi katsoa alkaneen vuodesta 1946, virallisiin yhdistysrekisterihin Kisa vietiin omana seuranaan 50-luvun alussa.

1940-luvun puoliväli oli liikunnallisen uudelleeninnostuksen aikaa: hiihtokisat vetivät paljon osallistujia ja yleisurheilussa palautettiin seuraottelut kalenteriin. Harrastetuimmat lajit Kisassa olivat yleisurheilu, hiihto ja pesäpallo. Vuodesta 1947 alkoi tähän päivään asti kestänyt perinne osallistumisesta Hämeen Viestiin, pesäpallo puolestaan oli ensimmäinen joukkuelaji, jossa Kisa pelasi seurana virallisia pelejä.

1940-luvun lopulla koettiin muutos lempääläisessä urheiluelämässä, kun kunta lunasti Keskuskentän maa-alueen omakseen Nuorisoseuralta ja Kisalta. Vuosina 1948-1950 kentälle tehtiin perinpohjainen remontti. Tänä aikana urheilupaikkoja jouduttiin hakemaan kaukaakin, ja niin sanottu Mottisen kenttä palasi yli 20 vuoden tauon jälkeen lempääläisen urheilun keskukseksi vähäksi aikaa.

1951-1960

Vuosikymmentä leimasi urheilumuotojen järjestäytyminen omiksi jaostoikseen. Seuran johtokunta ei enää yksin vastannut kaikesta urheilutoiminnasta, vaan kukin laji vastasi omasta jaostostaan. 1955 syntyivät hiihto-, yleisurheilu-, pesäpallo- ja jääkiekkojaostot. Joastojen synnyn taustalla oli 1954 koittanut rahapula, ja tarkoitus jaostoilla oli vastata oman lajin kuluista. Etenkin talkoot olivat iso varainkeruutapa.

50-luku oli kasvavan toiminnan aikaa. Kisan alaisia kyläseuroja perustettiin ja uusia lajeja tuli mukaan. Keskuskentän remontti valmistui, ja pidettiin suuret vihkiäiskilpailut. Yleisurheilu kasvoi vahvasti parantuneiden olosuhteiden myötä. Muita vahvoja lajeja olivat yhä hiihto ja pesäpallo. Pesäpallojoukkue nousi 1954 jopa Suomi-sarjaan yhdeksi kaudeksi, Suomen toiseksi korkeimmalle tasolle.

Jääkiekkoinnostus johti viimein yleisen luistinradan saamiseen, se valmistui 1952 Havaslahdelle. Radalla oli sähkövalot ja matalat laidat jääkiekkoa varten. Kenttä siirtyi parin vuoden päästä nykyisen Lempoisten koulun taakse, ja kentälle saatiin oikeat korkeat laidat. 50-luvulla puheenjohtajina toimivat Olavi Kallio kahteen ottesseen, Urho Lietsamo kahteen otteeseen sekä Jukka-Pekka Pennanen.

50-luvulla harrastettiin monipuolisesti. Kisan ohjelmassa oli myös esimerkiksi lentopalloa, koripalloa ja suunnistusta. Myös painonnostoa ja jalkapalloa harrastettiin harrastemielessä. 1950-luvun lopulla tapahtui järjestökentällä uudistuksia: se oli voimakkaan kyläseuratoiminnan aikaa. Kisankin alle perustettiin kaksi kyläseuraa: Länsi-Lempäälän Lukko Nurmen ja Säijän alueelle sekä Moision-Kuljun Kisa. Lisäksi Kelhossa ja Lipossa toimi Kelhon Katajaiset, joka oli itsenäinen mutta tiiviissä yhteistyössä Kisan kanssa. 50-luvun uudet lajit ja aktiiviset kyläseurat nostivat Kisan urheilun uuteen kukoistukseen ja urheilusta yhä suositumman harrastuksen.

1961-1970

Seuran hallinnossa toimintakulttuuri muuttui: kun 1940- ja 50-luvuilla puheenjohtajan pesti oli ollut vuoden parin mittainen, siirryttiin 60-luvulla pidempien kausien toimintatapaan. Olavi Kallion jälkeen Pekka Toivonen toimi puheenjohtajana lähes koko vuosikymmenen ja Erkki Seppänen vuodesta 1969 aina pitkälle 70-luvulle.

1950-luvulla alkutahtinsa saaneet lentopallo, jalkapallo ja painonnosto tulivat yhä vahvemmin Kisa-perheeseen mukaan. Suunnistus koki nopean nousun sekä laskun, kuntojaosto puolestaan tuli osaksi seuran toimintaa. Jääkiekon nousu jatkui, hiihto pysyi suosiossa ja pesäpallo lopahti vuosikymmenen lopulla.

Suunnistuksessa Kisa sai parina vuonna joukkueen Jukolan viestiin, ja nais- ja tyttöhiihto astuivat vahvasti esiin. 1964, Kisan 60-vuotisjuhlavuotena järjestettiin Lastusissa suuret kansalliset suunnistuskilpailut. Vuosikymmenelle oli leimallista lajien menestyksen suurehko vaihtelu: pesäpallo- ja suunnistustoiminta loppuivat 70-luvun taitteessa. Hiihdossa ja jääkiekossa hyviä aikakausia seurasi hieman heikompia. 1960-luvulla kisalaista urheilua leimasi pula taloudellisista resursseista, ja tilannetta selvittämään pystytettiin tutkijajaostoksi kutsuttu elin. Lisäksi nuorisojaosto ja naisjaosto toimivat aktiiisesti seuran osana.

Liikuntapaikkatilanne ei ollut kehuttuava: urheilukenttiä oli Lempoisten Keskuskenttä, Kuljun kenttä ja Sääksjärven kenttä, ja talvella niillä oli luistinradat. Liikuntasaleja oli vain muutamassa suuremmassa koulussa. Vuosikymmenen puolivälissä saatiin valaistu pururata Innilään, mutta valaistus jouduttiin pian siirtämään. Tärkeä hanke aloitettiin 1962, kun ideoitiin Hakkari-hanketta: merkittävimpien urheilupaikkojen keskitys yhteen paikkaan. Myös järjestöpuolella tapahtui: pitkään haviteltu yhteinen seuran oma kokoontumis- ja säilytystila löydettiin 1966, ja Kisa-kerho perustettiin.

1971-1980

Hakkari-hanke nytkähti todella eteenpäin. 70-luvulla Hakkariin nousivat pururata, jääkiekkorata/tenniskenttä sekä moderni urheilukenttä, joka valmistui 1979. Hakkarin urheilupaikat olivat iso hyppäys eteenpäin, ja Kisan toimintaa siirtyi paljon uusille suorituspaikoille. Jääkiekkoilijat tekivät hienon tempun, ja nousivat luonnonjääjoukkueena II-divisoonaan 1978. Ampumahiihto tuli uutena lajina poistuneiden pesäpallon ja suunnistuksen tilallem ja oma ampumahiihtojaosto perustettiin 1980. Lastusiin saatiin kymmenen paikan ampumaratakin.

Nuorisourheilu nosti vahvasti suosiotaan, ja lajit laajensivat toimintaansa sekä määrällisesti että etenkin laadullisesti. Yleisurheilukisat kokosivat paljon junioreita, myös hiihto, jääkiekko ja lentopallo keräsivät paljon nuoria toimintaansa. Yleisurheilussa ja hiihdossa Kisa nousi 70-luvulla seuraluokittelussa ajoittain jopa I-kategoriaan. Hiihtoa leimasi vuosikymmenellä etenkin suuri välinemullistus muovisuksiin siirryttäessä.

Erkki Seppänen toimi puheenjohtajana alkuvuosikymmenen, ja loppuvuosikymmenen seuraa johti Åke Viita-aho. Kymmenen vuotta sihteerinä ollut Teuvo Heula siirsi tehtävänsä eteenpäin. 70-luku oli laajan toiminnan aikaa, ja loi pohjan tulevaisuuden vankalle nuoriso- ja kasvatustyölle.

1981-1990

1980-luku toi Kisan toimintaan suuren muutoksen. Aiemmin seuralle oli ollut tärkeintä menestys aikuisten urheilussa, toki juniorityötä oli tehty jo pitkään. Uudistunut liikuntalaki ja yhteiskunnallisten avustusten jakoperusteet ohjasivat Kisankin toimintaa vahvasti lapsi- ja nuorisotyöhön ja kasvatuksellisiin periaatteisiin.

Niinpä Kisassa junioritoiminta lajeissa sen kuin kasvoi ja voimistui. Hakkariin tuli 80-luvulla liikuntahalli ja kuntosali sekä hiekkakenttä entisten paikkojen lisäksi. Myös SM- ja piirinmitaleja kisalaiset urheilijat toivat kotiin entiseen malliin. LeKi tunnettiin myös tapahtumajärjestäjänä, kuten jokavuotiset Hakkarin kansalliset yleisurheilukisat sekä painonnostokilpailut.

Puheenjohtajaksi nousi 80-luvun alkupuolella Matti Kitunen, ja vuodesta 1985 Urho Jalonen. Yleisurheilu eli vahvaa aikaa: Vuonna 1980 Kisa oli maan paras seivässeura ja katuviesteissä Kisa oli vahva. Ari Pinomäki toi 400 metrillä SM-kultaa. Uuden yleisurheilukentän arvo oli iso. Hiihdossa edellinen vuosikymmen oli ollut välineuudistus, 80-luvulla kehitettiin puolestaan luistelutyyli. Jääkiekossa alettiin laatia suunnitelmia olojen parantamista ja jopa jäähallia. Jalkapallossa perustettiin ensimmäiset juniorijoukkueet 1985 ja vuosikymmenen lopussa myös ensimmäinen naisjoukkue.

Kuntojaoston rooli kuntalaisten liikuttajana laajeni. 24 tunnin viestihiihto aloitettiin 1986. Samppa-hiihto siirtyi Lempäälään hiihto- ja kuntojaoston vetämiksi. Naisjaosto toimi aktiivisesti etenkin Hakkarin yleisurheilukisojen järjestämisessä, ja valmennuspuolelle perustettiin oma valmennusvaliokunta.

1991-2000

1990-luku oli siihenastisen seurahistorian jopa suurimpien muutosten vuosikymmen. Kisaan palkattiin historian ensimmäinen kokopäiväinen työntekijä, uusia lajeja ja jaostoja syntyi, ja muutamia poistui. Jouko Mattila aloitti seuran toiminnanjohtajana 1999. Urheiluolosuhteissa isoin asia oli viimein jäähallin saaminen Lempäälään 1995. Toiminta kasvoi niin määrällisesti kuin laadullisesti, ja vuosituhannen taitteessa Kisan voi sanoa olleen suvereenissa luokassa lempääläisellä järjestökentällä.

Urho Jalosta seurasi puheenjohtajana nuoremman polven Olli Välimäki. Hänen seuraajansa oli Esa Virtanen, jonka puheenjohtajakaudesta tuli seurahistorian pisin. Uusina lajeina tulivat taekwondo, voimailu ja mailapelijaoston alla harrastetut tennis, sulkapallo ja salibandy. Pesäpallo virkosi hetkeksi, ja juniorijoukkue palautti Kisan sarjapeleihinkin, mutta innostus haihtui nopeasti. Voimailu oli mukana vain muutaman vuoden.

Ari Pinomäki sai ensimmäisenä urheilijana seuran kultaisen ansiomerkin, ja 90-luku oli hänen kulta-aikaansa arvokisaedustuksineen. Hiihtojaosto perusti Ski team 2000 -tehovalmennusryhmän, joka toi uutta menestystä. Ampumahiihdossa tuli jopa nuorten MM-pronssia viestissä kisalaiselle Teuvo Formistolle. Ampumahiihto kuitenkin hiljalleen kuihtui ja palasi takaisin hiihtojaoston alle.

Oma lukunsa on jäähallin saaminen Hakkariin Vesa Papinsaaren ja muiden kiekkoilijoiden puuhatessa asiaa. Se mullisti jääkiekko-olosuhteet, ja Kisa nousi II-divisioonan vakiokalustoon. Lentopallossa C-tytöt voittivat SM-kultaa 1992. Juniorijalkapallossa harrastajamäärät nousivat hurjaan kasvuun. Kuntojaoston toiminta kasvoi yleisen kuntoilubuumin myötä. Avantouinti aloitettiin aluksi Rantalan saunalla 1991. Usean lajin mailapelijaosto puolestaan pystytettiin 1999, etenkin kuntosähly oli alusta alkaen suuressa suosiossa.

2001-2004

Esa Virtanen johti Kisaa aina vuodesta 1993 vuoteen 2004. Kisa laajensi toimintaansa erilaisiin yhteiskunnan liikuntapalveluihin, kuten latuverkon kunnostukseen, koululaisten iltapäiväkerhojen vetämiseen ja erilaisiin lasten harrastetoimintaan. Jäsenmäärä vuosituhannen taitteessa oli noin tuhat, toiminnassa mukana olevia oli tosin enemmän kuin varsinaisia jäseniä, jopa noin 2000-3000 ihmistä.

Hiihdossa 2004 Kisa sijoittui Hämeen Viestissä neljänneksi, joka sivusi parasta sijaa vuodesta 1947 alkaen kestäneellä taipaleella. Jääkiekossa muutamia kisalaiskasvatteja nousi SM-liigaan asti, ja naisissa Hanne Sikiö ja Jenni Hiirikoski aina maajoukkueeseen asti. 2002 Kisa nimettiin Jääkiekkoliiton Sinettiseuraksi.

Lentopallossa Kisa nousi pitäjän ykkösseuraksi ohi Lempäälän Jyryn, kun Kisa nousi 2-sarjaan 2001. Jalkapallon harrastajamäärät jatkoivat nousuaan. Painonnostossa Teemu Roininen aloitteli uraansa kohti huippua. Salibandyjoukkue teki upean nousun alasarjoista aina II-divisioonaan 2003. Kuntojaoston uutena lajina tuli mukaan kirkkovenesoutu. Uutena lajina mukaan tuli myös ultimate, jossa kisalaisia nousi nopeasti maajoukkueeseen asti.

2004 Lempäälän Kisa juhli 100-vuotista taivaltaan, pääjuhlan ollessa Hakkarissa. Samana vuonna ilmestyi myös Juha Raunion kirjoittama Kisan 100-vuotishistoriikki Sata vuotta samalla radalla, johon perustuu seurahistorian kuvaus ensimmäisen sadan vuoden ajalta.

2005-2019

Seuran lähihistoriaa ei ole kirjattu varsinaisesti mihinkään kansiin, eikä tämäkään lyhyt referaatti kattavasti pysty kaikkia suorituksia ja käänteitä tuomaan esiin niiden ansaitsemalla tavalla. Kuitenkin lyhyt katsaus seuran taipaleeseen sadan vuoden jälkeen.

Kisan toiminta on kasvanut ja laajentunut koko ajan 40-luvulta lähtien, samaa kasvua oli myös 2000-luku. Jäsenmäärä on 2018 noin 1 300. Seuran toimisto on kasvanut, kun muun muassa oppisopimuksella Kisa on kasvattanut liikunnanohjaajia ja erilaisissa ohjaustöissä on ollut mukana paljon nuoria. Jouko Mattila siirtyi 2012 Jääkiekkoliiton palvelukseen, ja toimistopäällikkönä aloitti Jenni Tamminen. Terhi Kuisma oli usean vuoden vakituisena liikunnaohjaajana LeKillä.

2000-luku on ollut organisaation kohdalla uudelleenjärjestelyn aikaa. Erikoisseurasuuntaus rantautui myös Lempäälään, ja LeKin jaostoja irtautui ry:stä omiksi taloudellisesti itsenäisiksi seuroikseen. Jalkapallojaostosta tuli LeKi-futis Lempäälän Palloseura ry, yleisurheilujaostosta Lempäälän Kisa Yleisurheilu ry ja jääkiekkojaostosta Lempäälän Kisa 1955 jääkiekko ry. Syntyi LeKi-sateenvarjo, joka kokoontuu kerrasta kahteen vuodessa keskustelemaan LeKi-seurojen asioista. Uudet seurat eivät ole enää toiminnallisesti LeKi ry:n alaisuudessa, vaan toimivat omina yhdistyksinään.

2000-luku on tuonut uusia lajeja Kisaan, ja osa on myös poistunut. Frisbeegolf ja judo tulivat 2010-luvulla mukaan omina jaostoinaan, ja siirtyivät sittemmin omiksi seuroikseen, LemKi disc golf ja Syokonkan judo. Cheerleading ja koripallo ovat tulleet mukaan nuorten harrastustoimintaan, mutta eivät ole omia jaostojaan. Pesäpallo palasi myös uudestaan LeKin lajivalikoimaan ja harrastajamäärät ovat kasvussa. 2018 Kisalla oli jopa oma joukkue harrastesarjassa.

Puheenjohtana seuran uudelle sataluvulle vei Jorma Kunnas. 2010-luvulla puheenjohtajana aloitti Vesa Peltonen. Häntä seurasivat uusvanhat Esa Virtanen ja Jorma Kunnas. Carl Willandtin kahden vuoden jälkeen seuraa johtaa nyt Kunnas, kolmannessa pestissään.

Lajipuolella hiihto on noussut maan kärkiluokkaan 2000-luvulla. Aino-Kaisa Saarinen siirtyi edustamaan Kisaa 2011. Hänen johdollaan myös muita hiihtäjiä tuli LeKiin, ja Kisa on saavuttanut 2010-luvulla useita SM-mitaleja niin viesteissä kuin henkilökohtaisilla matkoilla. Saarinen edusti myös olympialaisissa, LeKi-kasvateista 2018 edustivat myös jääkiekkoilijat Jenni Hiirikoski ja Marko Anttila. 2017 Lempäälässä järjestettiin Hopeasompa-finaalit, joka oli iso ponnistus koko seuralta ja hiihtojaostolta, ja 2018 tuli viimein Hämeen Viestin historiallinen voitto. Vahvistunut aikuispuoli ja laadukas juniorityö nostivat hiihdon seuraluokittelussa 2017 seitsemänneksi ja Kisa sai hiihdon Tähtiseura-statuksen.

Lentopallossa Kisa nousi maan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle 1-sarjaan 2014, jossa pelaa edelleen. Kisa eteni jopa liigakarsintoihin keväällä 2015. Salibandyssa junioritoiminta aloitettiin 2008 ja 2018 juhlittiin junnupuolen 10-vuotisjuhlia. Salibandy onkin noussut harrastajamäärissä suurimpien LeKi-lajien joukkoon. Olosuhteet ovat parantuneet hurjasti viime vuosina. Ultimatessa vahva juniorityö on tuonut lukuisia junnujen SM-kultia ja nuorten maajoukkue-edustuksia LeKi-junnuille. 2018 LeKin ja tamperelaisen UFO:n yhdistelmäjoukkue Pirkanmaa United voitti aikuisten SM-kultaa.

Painonnostossa Teemu Roininen on hallinnut raskasta sarjaa, pokannut kasan SM-mitaleja ja edustanut Suomea MM- ja EM-kisoissa. Myös veteraanien puolella kisalaiset nostajat ovat voittaneet paljon SM-mitaleja. Kuntojaosto on jatkanut muun muassa 24 tunnin viestiä, avantouintia ja kirkkovenesoutua liikuttaen useita. Tuorein lisä kuntolajeihin on maastopyöräily.

Yleisurheilussa yleisurheilujaosto järjesti 2014 SM-maastot Hakkarissa, mikä oli vahva voimannäyte. Useita urheilijoita on edustanut Kisan perinteitä Kalevan Kisoissa. Jääkiekossa Kisa nousi 2007 Mestikseen eli Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, jossa pelaa edelleen. Mestikselle perustettiin oma hallinnollinen ry:nsä ja sitten oma Oy. Myös toinen jäähalli saatiin Hakkariin auttamaan suuren harrastajamäärän tuomaa jääpulaa. Ensimmäinen LeKi-kasvatti NHL:ssä, Henrik Haapala, debytoi maailman kovimmassa kiekkosarjassa 2017. Jalkapallossa Kisalle tuli menestystä futsalin parissa, useita piirinmestaruuksia ja ikäluokkien SM-kultia junioripuolella. Jalkapallossa juniorimäärä on noussut jatkuvasti. Jääkiekko, jalkapallo ja yleisurheilu siirtyivät sittemmin omiksi LeKi-seuroikseen.

Lajien toiminnan lisäksi seurassa on tapahtunut paljon. Isojen SM-maastojen ja Hopeasomman lisäksi vuodesta 2006 on järjestetty Ideapark-juoksu -massajuoksutapahtumaa, joka on kasvanut parhaillaan lähes 1 000 juoksijan tapahtumaksi. Lasten Liikuntaleiri on liikuttanut 2010-luvulla lapsia kesälomalla. 2014 juhlittiin Hakkarissa komeasti seuran 110-vuotista taivalta. Jäähallilla majaansa pitänyt toimisto muutti 2017 Ideaparkiin uusiin tiloihin.

SEURAN ANSIOMERKIT

SEURAKIRJALLISUUTTA

SEURAN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT VUOSIEN VARRELTA


   
Lisää uutisia
Lempäälän Kisa ry
«  Kesäkuu   »
Kategoriat